PUOLUEEN HISTORIA (lyhyesti)



Puolue on perustettu vuonna 1981 silloisten valtio-opin opiskelijoiden tarpeesta saada itsenäiselle oppiaineelle oma ainejärjestö. Yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Fokus keskittyi tuohon aikaan lähinnä yhteiseen ajanviettoon, kun valtio-opin opiskelijat kaipasivat poliittisesti orientoitunutta toimintaa. Tulevan järjestön pääperiaatteeksi suunniteltiinkin politiikkatietouden ylläpitämistä ja levittämistä ylioppilaskunnassa. Samalla kerättäisiin yhteen valtio-opin opiskelijoita.

Tulevan järjestön nimen selvittämiseksi järjestettiin kaikille avoin anonyymi nimikilpailu. Nimiehdotuslaatikko sijoitettiin silloisen Valtio-opin laitoksen seinälle Mattilanniemen B-rakennukseen. Opinkiveä (saati Mattilanniemen C- tai D-rakennusta) ei tuolloin vielä ollut. Nimen ideoijasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta valituksi tulleessa nimilapussa ollut käsiala viittasi vahvasti Jukka Kanervaan.

Nimi oli osittain pyrkimys kritisoida 1980-luvun epäpoliittisuutta ja opiskelijoiden poliittista passivoitumista. Yleinen kiinnostus järjestötoimintaan oli tuolloin laskussa, ja ylioppilaskunnan oli vaikea saada tehtäviinsä tekijöitä. Valtio-opin opiskelijoiden mielestä poliittisuus olisi pitänyt ajatella uudestaan siten, että jokaisella ilmiöllä voi olla poliittinen ulottuvuus. Kuten Kari Palonen opetti.

Puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin valtio-opin opiskelijoiden joukosta Marketta Taimi. Toisena puheenjohtajana vuonna 1982 toimi Tuija Parvikko.

Järjestö on syntyajoistaan lähtien ollut hyvin vahvasti jäsenistönsä näköinen ja jäsenistön itsensä määritettävissä. Aivan ensimmäisinä vuosina Puolueessa oli mukana vasemmistolaisista opiskelijajärjestöistä irtautuneita toimijoita, mutta melko pian kokoomusopiskelijat ottivat järjestön kokonaan omakseen. Myös keskustalaiset nousivat järjestön näkyviksi jäseniksi, sillä tuohon aikaan hyvin monet valtio-opin opiskelijoista tulivat yliopistoon Korpilahdella sijaitsevan Alkio-opiston kautta. Kyseisessä kansanopistossa vallitsi keskustalaisuutta edistävä mentaliteetti vielä tuolloin. 80-luvun lopussa Vihreän liiton syntymä innoitti Puolueen jäsenistöä omaksumaan vihreitä arvoja, mikä heijastui samalla myös järjestön toimintaan.

80-luvulla valtio-opin opiskelijoiden lukumäärä ei ollut kokonaisuudessaan kovin suuri, sillä oppiaineeseen otettiin vuosittain sisään vain noin viisi opiskelijaa. Hyvin nopeasti sisäänottomäärä nousi kuitenkin kymmeneen. Valtio-opin opiskelijoilla oli vähälukuisuudesta huolimatta jo Puolueen syntyaikoina oma edustus laitosneuvostossa. Neuvoston opiskelijajäsen sai käyttää laitoksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeutta. Ainejärjestötilana pienelle, uudelle ainejärjestölle toimi Valtio-opin laitoksella sijaitseva kaappi, johon säilöttiin järjestön koko omaisuus. Kokouksille löydettiin paikka laitoksen kirjastolta ja kokouksista tiedotettiin laitoksen ilmoitustaululla.

Logo ja lippu tulivat toimintaan vasta 2000-luvulla, mutta sen sijaan ainejärjestölehti Puolueohjelman teko aloitettiin jo heti järjestön syntyessä. Aivan aluksi lehti kirjoitettiin käsin ja välillä kirjoituskoneella. Joka vuosi muistettiin pyytää Kari Palosta kirjoittamaan lehteen teksti. Internetin yleistyessä järjestölle luotiin myös omat verkkosivut.

Aivan alkuaikoina Puolueen vuosijuhlia ei vietetty ollenkaan, sillä tuoreet puoluelaiset vieroksuivat kaikkia muodollisuuksia. Ajatuskin rentojen farkkujen vaihtamisesta juhlavaatteisiin tai mihinkään virallisempaan aiheutti vahvaa vastustusta. Tämä päti myös sitseihin, vaikka Puolue sai omat opiskelijahaalarit jo 80-luvulla siitä huolimatta, että eräs Puolueen ensimmäisistä puheenjohtajista vastusti haalari-ajatusta. Sen sijaan saunaillat koettiin tarpeeksi epämuodollisiksi ja niitä järjestettiinkin monena vuotena ympäri Jyväskylää. Samalla aloitettiin myös valtio-opin oppiainekahvit. Muulla ajalla käytiin ahkerasti interrailaamassa, sillä nykymuotoista opiskelijavaihtoa ei vielä ollut järjestetty.

Muutoinkin 80-luvun puoluelaiset halusivat pitää toimintansa mahdollisimman epämuodollisena ja muun muassa tehdä eroa pikkutakeissa ja kauluspaidoissa kulkeviin taloustieteilijöihin. Sivuaineeksi valtio-opin opiskelijoita kannustettiin valitsemaan ennemmin historia tai filosofia kuin taloustieteet saati sosiologia. Toki silti monet suorittivat valtio-opin sivussa myös sosiologian ja varsinkin yhteiskuntapolitiikan kursseja. 80-luvulla ajateltiin, että valtio-opin opiskelijan olisi hyvä tuntea historiaa. Ja toisinpäin, historian opiskelijoita kehotettiin lukemaan valtio-oppia. Tämän vuoksi Puolue ja historian opiskelijoiden ainejärjestö Tosine tekivät paljon yhteistyötä järjestämällä yhteisiä tapahtumia.

Sen sijaan toiminta Fokuksen ja filosofian opiskelijoiden ainejärjestö Mephiston kanssa oli, varsinkin 80-luvulla, huomattavasti vähäisempää. Mahdollisesti vasta yhteiskuntatieteiden laitosten yhdistyminen ja YFI-laitoksen syntymä toivat Puoluetta, Fokusta ja Mephistoa lähemmäs toisiaan, ja edesauttoivat kolmen ainejärjestön yhteisiä tapahtumia. Kuitenkaan kuvia näistä tapahtumista, saati Puolueen toiminnasta tai tapahtumista ylipäätään, ei ole järjestön itsensä hallussa, vaan kaikki mahdollinen materiaali on taltioituna varhaisen ja myöhemmän jäsenistön omiin arkistoihin.

Tiedot perustuvat keskusteluun erään Puolueen ensimmäisistä puheenjohtajista kanssa.

Teksti: Ilona Särkkä